Pakkomielle

Yhdysvaltalainen David Goggins on NavySeal, ultramaratoonari sekä monien fyysistä ja henkistä kovuutta vaativien suoritusten mestari.

Jos joku olisi sanonut 20-vuotta sitten Gogginsille, että olet tulevaisuudessa armeijan eliittijoukon jäsen, niin hän ei olisi sitä uskonut. Eikä kukaan muukaan.

Mies oli pari vuosikymmentä sitten kahdella sanalla sanoen tajuton läski. Duunina oli tuholaisten torjuminen, josta hän tienasi 1000 dollaria kuussa. Hän söi donitseja, jotka hän huuhteli alas pirtelöllä.

Ja hän pelkäsi vettä!

Gogginsin isä veti poikaansa turpaan ihan urakalla ja muutenkin kotiolot olivat perseestä.

Hän myös änkytti. Koulumenestys oli surkeaa. Hän koki koulukiusaamisen kaikki muodot.

Listaa voisi jatkaa ja jatkaa.

Eräänä päivänä hän näki telkkarista dokumentin miehistä, jotka yrittivät päästä armeijan erikoisjoukkoihin.

Navy Sealsiin. (sea,air,land).

Tuolla hetkellä hän painoi 135 kiloa.

Ohjelmasta innostuneena hän meni seuraavana päivänä lenkille tarkoituksenaan juosta 7 kilometriä. Hän halusi tulla NavySealsiksi.

Sillä ruholla hän pystyi juoksemaan reilun kilometrin, jonka jälkeen hän käveli kotiin. Istui sohvalle ja itki.

Ja veti donitsia naamaan.

DG:llä oli VHS-kasetti, johon oli nauhoitettu Rocky 1.

Hän katsoi elokuvan lopun, noin 2min 30 sekuntia, jossa Rockyn ylivoimainen vastustaja Apollo Greed moukaroi hänet isku toisensa jälkeen lattiaan nostaen sen jälkeen aina kätensä ylös voiton merkiksi.

Mutta sieltä Rocky vaan nousi ylös. Kerta toisensa jälkeen. Naama murjottuna, silmät melkein umpeen hakattuna.

Tämä innosti Gogginsia. Hän koki olevansa oman elämänsä Rocky.

Rockylla oli oppimisvaikeuksia, kuten Gogginsilla. Rocky oli myös nyrkkeilyelokuvassa mies, johon kukaan ei uskonut.

David Goggins rakensi itselleen toisen minän, Gogginsin, joka pystyy kaikkeen. Myös vedessä.

Se toinen minä, David Goggins, funtsi aina, mitä muut ihmiset hänestä ajattelivat.

Nyt se toinen minä, nimeltään Goggins, ei taas välittänyt (pardon..) vittuakaan.

Vuosia myöhemmin hän oli ehkäpä maailman kovatasoisimmassa joukossa, Navy Sealsissa.

Hän juoksi kaksi kertaa Badwater 135 mailia maailman kuumimmassa paikassa Death Valleyssa. Sitä pidetään universumin kovimpana juoksukilpailuna.

Nyt vuosien jälkeen hän on kirjoittanut useamman kirjan kertoen avoimesti omista vaikeuksistaan ja etenkin peloistaan auttaakseen muita.

Miehestä kertovien videoiden alkuun on joskus laitettu varoituksia, sillä Gogginsin joka neljännessä lauseessa on sana fuck

Olen tosin nähnyt useampia haastatteluja, joissa mies ei ole kiroillut kertaakaan:-)

Gogginsin mukaan kovan tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan “obsession”, joka kääntyy suomeksi sanaan “pakkomielle”.

Olen sanonut julkisuudessa, että Saharan autiomaan halkijuoksusta ja monesta muustakin tavoitteesta tuli/on tullut minulle pakkomielle. Jos etsii jotain toista ja paremmin kuvaavaa sanaa, niin se voisi olla hinku, liekki, roihu tai intohimo.

Goggins motivoi omalla esimerkillään muita ihmisiä, mutta sanoo samaan hengenvetoon vahvalla äänensävyllä, että jokaisen on löydettävä ihan itse se sisäinen palo, hinku, roihu… toteuttaa tavoitteensa mikä se ikinä sitten onkin.

Kun sinut on lyöty ensimmäisen kerran kanveesiin, niin juuri siinä kohdassa mitataan se, haluatko ihan oikeasti sitä, mitä olet tavoittelemassa.

Nousetko vai jäätkö makaamaan.

Tästä on omakohtaisia kokemuksia niin paljon, että niistä voisi kirjoittaa oman kirjan.

Goggins mainitsee, että ne elämäsi tärkeimmät keskustelut käydään….itsesi kanssa.

Näin on.

Ja loppuun urheilua. Tein torstaina lihaskuntotreenin ja juoksin kaverin kanssa skutsissa.