Suuret löytöretket

Sain aikoinaan isältäni kirjan, jonka nimi on “Suuret löytöretket”. Ei se ainakaan vähentänyt kiinnostustani seutuihin, joissa tunnetut ja vähän tuntemattomammat seikkailijat ovat talsineet.

Sunnuntain Hesarissa oli kiinnostava juttu tutkimusmatkailja Hilma Granqvistista.https://yle.fi/aihe/kulttuuri/suomalaisia-tutkimusmatkailijoita

Yllä on linkki Ylen sivulle, josta löytyy edellä mainitun nais-seikkailijan lisäksi mielenkiintoisia juttuja hänen aikalaisistaan.

Ihan kevyillä meriiteillä ei kyllä kannata itseään tituleerata tutkimusmatkailijaksi aivan kuten oheiset esimerkit osoittavat. Kyseiset naiset ja miehet ovat tehteet jopa kymmeniä vuosia tieteellisiä tutkimuksia vaativissa olosuhteissa.

Ja mitä muuten titteleihin tulee, niin kerroin viikonloppuna yhdelle kaverille “seikkailujuoksija”-tittelin syntytarinan.

Olin ensimmäistä kertaa median mielenkiinnon kohteena vuona 2007, jolloin läksin Pohjoisnavalle juoksemaan ja maastopyöräilemään. Näissä haastatteluissa minua kutsuttiin usein “extreme-juoksijaksi”.

Se titteli syletti. Oli siis keksittävä tilalle jotain parempaa. Vähän aikaa asiaa pyöriteltyäni englannin kielinen adventure runner tuli mieleen, mutta se piti vaan suomentaa. Ilahduin siitä, kuinka nopeasti media nappasi sen käyttöönsä.