…sukka kestää
Yksi lempiduuneistani on juoksuvermeiden testaaminen.
Tein ensimmäiset testit Juoksijaan “jo” vuonna 2005 ja se jobi jatkui aina viime vuoteen asti.
Huhtikuun lopussa ilmestyvässä Retki-lehdessä on kirjoittamani “Polkujuoksun ABC” -artikkeli, jossa esittelen erästä hienointa juoksun muotoa.
Tähän liittyen, olen saanut muutamia tuotteita testiin, joista teemme huhtikuun aikana myös videoita polkujuoksukansan katsottavaksi.
Kuten varmaan monet muutkin juoksijat, niin myös meikäläinen on askeltanut ties mitkä matonkuteet jalassa.
Mitä enemmän maileja on kertynyt, niin sitä tärkeämpään rooliin on noussut jalkojen kokonaisvaltainen hoitaminen.
Hyvä juoksusukka (siinä kuin kenkäkin..) on osa tätä palapeliä.
Sain ensimmäisen kerran Bridgedalen sukat (Juoksija-lehden..) testiin joskus vuonna 2006-2007 ja ne sukat ovat muuten vieläkin iskussa.
Valmistautuessani ensimmäiseen tosi pitkään koitokseen, lähdin etsimään maailman parasta sukkaa. Tiesin, että autiomaassa jalat joutuvat lujille..
Onneksi osasin olla yhteydessä Vandernet-nimiseen yritykseen, sillä he tuovat (edelleen..) maahan tätä maailman parasta sukkaa, Bridgedalea.
Kalaharin autiomaa pisti jalat lujille, mutta kiitos mm.laatusukkien, jalat pysyivät toimintakuntoisina koko 1000 kilometrin matkan ajan.
Ja ne samat sukat ovat edelleen käytössä….
Heti perään tuli Saharan halkijuoksu, tuli kaksi yritystä juosta Grönlannin jäätikön yli ja yhteistä näille seikkailuille oli se, että jalassa oli Bridgedalet. Kengät kyllä vaihtuivat….
Arvaatte varmaan, mitä merkkiä aion käyttää seuraavan reissun (ja kotimaan harjoittelun..) aikana.
Hyvä sukka maksaa itsensä takaisin monella tavalla.
Ensinnäkin, ne kestävät ja kestävät, joka on myös ekologisesti ajatellen paljon parempi vaihtoehto, kun paskasukan osto.
Toiseksi, mitä järkeä on investoida laadukkaisiin kenkiin toistasataa euroa ilman, että pukee jalkaan laatusukan. Se on vähän kuin ryystäisi laatuviiniä pahvimukista.
Testaan parhaillaan uutta Bridgedalen polkujuoksuun suunniteltua sukkaa. So far so good….
PS. Paskasukka-termi syntyi aikoinaan Juoksijassa. Firmaan oli tilattu ties mistä ja hyvin halvalla sukkia, jotka oli tarkoitus myydä joillain messuilla. Ilmoitin kahvipöydässä, että en kehtaa & aio myydä tuota “paskasukkaa” kenellekään. Legendaarinen Pekolan Tapsa, Juoksija-lehden luoja, ehdotti, että lahjoitetaan sukat hyväntekeväisyyteen. En tiedä minne ne lopulta päätyivät…