Ystäviä

Tapasin eilen hyvän ystävän yli 20 vuoden takaa. Hän on asunut Yhdysvalloissa ja on muuttanut nyt takaisin Suomeen.

Hän oli saanut rapakon taakse pieniä signaaleja siitä, että meikäläinen on seikkaillut siellä sun täällä.

Eilisen lounastaaamisen yhteydessä hän tokaisi, että ei ole kovinkaan yllättynyt urani käänteistä. “Sä olet ollut aina jotenkin kreisi, joten jotain tällaista saattoi odottaa” .

Hän muistutti pitkän (mutta ei kostean) lounaan yhteydessä joistain nuoruusvuosien hönöilyistä, joista ei voi olla kovinkaan ylpeä, mutta kyllä ne vieläkin naurattavat.

Kävin lounaan jälkeen juoksemassa Nuuksiossa lenkin erään toisen ystäväni kanssa. Ylä-ja alamäkeä olisi riittänyt vaikka koko päiväksi, mutta tyydyimme kahteen tuntiin. Sekin tuntuu nyt lauantai-aamuna pohkeissa.

Ei muuta kuin kohti uusia lenkkejä. Juoksen tänään metsässä ja hiekkateillä parisen tuntia.