Firmaa pukkaa…
Blogipäivityksiä tulee nyt harvakseltaan, sillä kaikki liikenevä aika kuluu neljän seinän ulkopuolella. Juttelin Gregin kanssa pari päivää sitten. Miehen kotikaupungissa Johannesburgissa on ankara talvi päällä, sillä lämpömittari näyttää +21C astetta.
Välillä oli vaikea kuulla miehen puhetta, sillä hän seisoi rugbykentän laidalla. Gregin poika Spencer on aloittanut uuden harrastuksen ja poikien huudot kiirivät aina tänne Saunaniemeen asti.
Kuningas jalkapallo saisi ottaa rugbysta opikseen. Fudiksen MM-kisoissa filmaattiset kaatumiset ja pelaajien tuomareille mussuttaminen veivät osan tehokkaasta peliajasta. Rugbyssa näin ei ole. Vaikka kuinka kokisi olevansa sorrettu ja tuomarin päätös kyrsisi, niin ainoa henkilö, jolla on puheoikeus tuomarille on joukkueen kapteeni. Myös kontakteista pillittäminen ei kuulu lajin koodistoon.
Toinen palloilulaji jota arvostan on käsipallo. Miestä otetaan railakkaasti, mutta tarkoitus ei ole vahingoittaa vastapuolen pelaajaa. Esimerkiksi, mikäli vastustajan käsi osuu naamalle, niin pelaaja ei jää lattialle pyörimään tuskissaan vaan vetätyy vaihtopenkille nuolemaan haavojaan. Monet (varsinkin)huippufutaajat on minun silmissä aikamoisia itkupillejä.
No, juttelimme Gregin kanssa myös ensi vuoden seikkailujuoksusta. Kerroin, että valtion xx suurlähettiläs on ystävällisesti valmis tapaamaan minut elokuun puolivälissä. Tämä tapaaminen saattaa edistää seikkailujuoksuhankettä, joka syntyi meikäläisen päässä Saharan halkijuoksun aikana. Idea Saharan halkijuoksusta syntyi Kalaharin halkijuoksun aikana. Mitäköhän kaikkea päähän pälkähtää seuraavan seikkailujuoksun aikana???
Gregin haaste on saada tarpeeksi lomaa tulevaa seikkailua varten. Mikäli juoksumatkaa kertyy 1500 kilsaa, niin sen nielemiseen menee 30 päivää. Sen päälle tulevat matkustamiset, noin 3-4 päivää. Tämän lisäksi meillä on oltava reservissä toiset 3-4 päivää tapahtumille, joihin ei voi etukäteen vaikuttaa. Näinhän meille kävi myös Grönlannissa. Kova myrsky piti meitä teltoissa neljän päivän ajan. Ensi vuonna myrskyt voivat sekoittaa (taas) aikataulut, mutta se tavallaan kuuluu asiaan.
Saharassa mottona oli, “mitään ei pyydetä, kaikki otetaan vastaan mitä Sahara tarjoaa”.
Se on sama juttu tämän muun elämisen kanssa.
Perustin uuden seikkailuihin ja yritysvalmennukseen keskittyvän yrityksen kesä-heinäkuun vaihteessa. En edes kehtaa pummata yhteiskunnalta yritystukia, vaikka sellaisia voisi olla tarjollakin. Mikäli firma ei pärjää ilman tukia, niin sitten tehdään jotain muuta. Tukieurot kuuluvat niille, jotka niitä AIDOSTI tarvitsevat eikä niiden vastaanottamisessa sellaisessa tapauksessa ole mitään moitittavaa! Tuntuu vaan välillä siltä, että liian monet keskittyvät niittämiseen eikä kylvämiseen.
Last but not least, mitäs urheilurintamalle kuuluu? Olen panostanut parin viime päivän aikana sykettä nostaviin pihatöihin. Lajivalmikoimaan ovat kuuluneet mm.kottikärryjen työntely, multasäkkien kantaminen ja puiden hakkaaminen.
Tänään treenaan taas ihan oikeasti…