Onko järkeä vai ei?
Seikkailuprojektin aloittamista voisi kuvata seuraavasti:” sulje aivosi, avaa sydämesi”.
Kun kerroin Arabia-projektista ensimmäistä kertaa ulkopuoliselle henkilölle ja tuolloin elettiin vuotta 2013, niin hän sanoi :”Jukka, sä olet hullu jätkä”.
Moni menestynyt yritys ja hanke on syntynyt erittäin vahvasta intohimosta toteuttaa haave, jossa ei ole ulkopuolisen silmin mitään järkeä. Voi olla, että itse projektin toteuttaja on ainoa, joka siihen on uskonut.
Jos se onnistuu, olet sankari. Jos et, niin….
Näin saattaa käydä myös Antonio de la Rosa -nimiselle henkilölle, jolla on meneillään varsin kreisiltä tuntuva hanke.
Kyseessä on “antarktinen triathtlon”, josta voitte lukea lisää täältähttps://explorersweb.com/2021/11/09/antarctic-triathlon-5300km-from-patagonia-to-the-south-pole/
Jos veijari onnistuu, niin selälle taputtajia riittää, jos ei, niin “mitäs minä sanoin”.
Minä nostan hattua sille, että mies edes yrittää tehdä sellaista, jota kukaan ei ole aiemmin tehnyt. Ja ymmärrystä löytyy myös poltteelle, joka ajaa miestä eteenpäin Oliko se John Wayne, joka sanoi : “A man’s gotta do what a man’s gotta do”. Sama pätee naisiin.
John Waynestä tuli mieleen se, että pakkaan ensimmäisenä aavikolle lähtevään laukkuun reilusti vaseliinia. Mikäli vaseliini jäisi kotiin, niin juoksisin (tuskaisena) todella leveällä cowboy-askeleella.
Juoksin keskiviikkona peruslenkin 1h30min.