Ei se kukko…
Juoksulenkkien aikana päähän juolahtaa monenlaisia ajatuksia.
Yksi asia, jota olen pohtinut aika paljon liittyy elämään Arabian jälkeen. Mitäs mä sitten teen?
Juoksenko edelleen aavikoita jos ei nyt tukka niin ainakin aavikkolippiksen niskasuoja hulmuten?
Minulla on voimassa oleva kutsu juosta pitkä siivu erään Keski-Aasialaisen valtion aavikolla. Se on aikataulutettu jo ensi vuoden syksylle.
Ennustan, että Arabia-juoksusta palautuminen ottaa aikansa. Se tulee nimittäin olemaan fyysisesti raskain veto so far.
Uskon, että palaudun fyysisesti ko.urakasta muutamassa kuukaudessa, mutta mites on henkisen puolen laita?
Suunnitelen seuraavaa aavikkoreissua vasta sitten, kun minulla on hirvittävä hinku ja palo toteuttaa se.
Ei se kukko käskien laula.
Juoksintorstaina kaverini Mikan kanssa vähän normaalia vauhdikkaamman lenkin. Keskivauhti erilaisine taukoineen päivineen oli 4.59min/km Niitäkin tarvitaan…
PS. Ja loppuun kauallinen tiedote. Ystävämme myyvät asuntoa Nuuksion Siikajärvellä. Ei muuta kun asunnon ostoon.https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/espoo/16283115?fbclid=IwAR0NG2uaJrOTZZcoT-yk54bQ0tAw_XqNcZokT7Uac5tSG711ViyOkZvYVuw