Rss Feed Facebook button

Juoksun brändäystä

”Juoksulenkki vapauttaa mielen-juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”. Näin meille kertoo Ylen tuore artikkeli, joka on luettavissa oheisen linkin takaa.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/26/juoksu-vapauttaa-mielen-juoksulenkki-voi-olla-meditatiivinen-kokemus

 

Olen samaa mieltä, mutta en osaa kuvailla lenkin kokemuksia ihan noin kaunopuheisesti,

 

Artikkelissa haastatellaan Kirsi Valastia, joka huippuvuosinaan oli todella kova menijä. Siis juoksuradalla. Samoin oli muuten hänen isänsä, Tauno Valasti, joka juoksi ikämiessarjoissa kovia aikoja.

 

Kirsi Valastin kehittämä ”runfulness” on ”just niin tätä päivää kun olla ja voi”, Vuonna 2007 Kauppalehti haastatteli meikäläistä ja kyseli, notta onko juoksussa jotain ”zeniläistä”. Ajattelin siinä haastattelutilanteessa, että ”tää on just niin tätä päivää”.

 

Eikun lenkille.

 

 

Sponsoreista…

Olen viettänyt hiljaiseloa sponsoreiden hankinnan suhteen viimeisen (noin) kahden vuoden ajan.

 

Nyt on havaittavissa pientä aktivoitumista.  Juttelin tänään erään maahantuojan kanssa; olen tuntenut hänet (ja yrityksensä) jo kymmenisen vuotta.

 

Minulle on ollut aina tärkeää, keiden kanssa yhteistyötä teen. Ja ihan yhtä tärkeää on ollut myös se, mitä tuotetta edustan. Yksi poikkeus on vahvistanut tämän säännön. On niitä itse asiassa ollut kaksikin…

 

Edellä mainittu tunne tehdä ”oikeista asioita” on vahvistunut viimeisten vuosien aikana.

 

Tästäkin johtuen sovimme tänään puhelimessa yhteistyön aloittamisesta. Kerron tästä lisää kunhan saan siihen luvan.

 

Tänään on juoksuvapaa päivä!

 

 

 

 

Kuivia juoksijoita

Kirjoitan (ainakin) kerran vuodessa blgikirjoituksen, jossa otan kantaa nyky-kestävyysurheilijoiden rasvaprosentteihin.

 

Katsoin viikonloppuna telkkarista Yleiurheilun EM-joukkuekilpailua, jossa Suomi pärjäsi mallikkaasti nousten Superliigaan.

 

Olen lueskellut myös 80-luvun Juoksija-lehtiä ja ihmetellyt sitä, miten kovatasoisia juksijoita meillä on tuolloin ollut. Tuon ajan kansallisen tason (jopa ikämies-)urheilija juoksi kovempaa kun tämän päivän kotimainen kansallinen huippu.

 

Ei siis kannata vetää tähän doping-korttia esiin, sillä nyt ei puhuta kovatasoisimmista edustusurheilijista vaan ihan rivimiehistä.

 

Tuon ajan harjoitusmäärät olivat kovia ja se näkyi myös juoksijoiden ulkomuodosta ja tietenkin tuloksista. Posket olivat lommoilla ja muukin olemus erittäin jäntevä.

 

No, monia tämän päivän pitkän matkan juoksiojita katsoessa tulee mieleen, että mukavuusalueella on oltu.

 

Kävin aamulla juoksemassa poluilla ja hiekkatiellä.

 

 

 

 

Toyota

Nike Pegasus on juoksumaailman Toyota. Mikäli maailmassa olisi vain yksi juoksukenkä, niin sen olisi oltava Pegasus.

 

Monet, kuten minäkin. juoksevat jossain vaiheessa Pegasuksella. Jossain vaiheessa tulee halu kokeilla jotain muuta kenkää, sillä Pegasuksessa ei ole mitään sensaatiomaisen hienoa. Se on hieman tylsä kenkä.

 

Ja sitten monelle, kuten minulle, käy niin, että jossain vaiheessa he kaivavat kaapin perukoilta vanhat Pegasukset, lähtevät lenkille ja toteavat, kuten minä, että on nää vaan niin hiton hyvät kengät.

 

Näin kävi minulle, taas kerran. Nappasin aamulla kelta-mustat Pegasukset jalkaan ja läksin juhannusaaton lenkille. Juoksin niillä poluilla ja hiekalla.

 

Kyllä poluilla voi ihan hyvin juosta muillakin kuin maastojuoksukengillä.

 

Aikoinaan, kun minulla oli monivuotinen suhde Nike Skylonin kanssa, niin juoksin niillä vaikkapa lumihangessa. Ja Skylonit olivat ns.kilpasarjan kengät (ja ihan parhaat sellaiset. En ole vieläkään antanut Nikelle anteeksi, että lopettivat kengän tuotannon..).

 

Pohje ja nilkka tuntuivat ekaa kertaa pariin viikkoon tosi hyvältä. Myös lenkin jälkeen.

 

 

 

 

Lukeminen kannattaa aina

Terveiset juhannuslenkiltä.Pohje vaikuttaa aika hyvältä.

 

Kyllä teki hyvää tuuletella päätä, sillä pari viimeistä viikkoa ovat olleet aikamoista hulinaa.

 

Siirryn hiljalleen lomatunnelmiin.

 

Tosin minulla on sovittuja palavereja tuleville viikoille; ne liittyvät lähinnä tulevaan jäätikköjuoksuprojektiin.

 

Aion viettää juhannuksen ulkoillen, syöden, leväten..ja lueskellen.

 

Toin firmasta kaksi isoa kassillista 1980-luvun Juoksija-lehtiä. Niissä lehdissä on kuulkaa sellaista tunteen paloa, ettei missään.

 

Hyvää juhannusta.

Turvallisuus

Seikkailut, ovat ne sitten kiipeilyä, aavikoiden ylittämisiä tai Lapin vaelluksia eivät sovi rämäpäille.

 

Tein juuri päätöksen, että illan polkujuoksukerho on peruutettu. Ja tämä tapahtui vain noin tunti ennen h-hetkeä. En tehnyt sitä kevein perustein, sillä…

 

…pääkaupunkiseutua kiertää ukkosrintama ja silloin kun salamoi, niin on syytä pysyä sisällä. Ei olisi mitään järkeä viedä ihmisiä metsään tai aukealle juoksemaan tässä kelissä.

 

Olin eilen kokouksessa, jossa käsiteltiin minun seuraavaa jäätikköjuoksua. Eräs pyöreän pöydän ääressä istunut henkilö kysyi aiheellisesti, että mites tuo turvallisuus on ajateltu?

 

Hyvä ja asiallinen kysymys. Vastasin, että kaikki lähtee siitä. Siis turvallisuudesta.

 

Ja tiimi ja koko ”strategia” rakennetaan sen ympärille. Siis turvallisuuden. Yksikään rämäpää extreme-tyyppi ei ole mukana minun retkikunnassa. Heiltä ei nimittäin löydy ratkaisukykyä siinä vaiheessa, kun sellaiselle tulee tilaus.

 

Meidän tiimissä on sellaisia ihmisiä, joilla suojaus pysyy jatkuvasti ylhäällä.

 

Lenkki siirtyy siis huomiseksi…

 

 

 

 

 

 

 

Pohje ok!

Kävin vähän aikaa sitten Santtu Rannan luona Aavassa näyttämässä jämähtänyttä pohjetta ja lukkiutunutta silkkaa.

 

Tänään oli uusi tapaaminen Santun kanssa. Nilkka on kuulemma hyvin ”auki”, joten treenimääriä voi taas hiljalleen nostaa ylöspäin.

 

Santtu selitti miksi nilkkani menee lukkoon. Kaikki lähtee selästä ja lantiosta, joka on hieman väärässä asennossa. Vasen puoli lantiosta on hieman epäedullisessa asennossa syystä, että lonkan koukistaja on jumissa.

 

Uusimassa juoksijassa, joka ilmestyy loppuviikosta, on Seppo Anttilan ansiokas juttu ko.aiheesta. Palaan siihen vielä myöhemmin…

 

Kävin tänään kevyellä lenkillä ja jalka tuntui tosi hyvältä. Nyt hilaan kilsoja ylös. Maltilla.

 

Ensi viikonloppuja vois tikata taas normikilsoja.

 

 

 

 

Hyvinvointia

Kuten perjantaina kerroin, niin olin kouluttamassa erään yritysen henkilöstöä.

 

Eräs puoli vuotta kestäneen kurssin avainsanoista oli ”hyvinvointi”. Kävimme torstaina läpi mm.suomalaisen (jo edesmenneen) lääkärin, valmentajan Aki Hintsan ”kuuden (6) kohdan hyvinvointimallia”.

 

Puhuimme myös siitä, miten tärkeää on löytää omat todelliset arvonsa ja identiteetti. Siis peruskallio.

 

Outside-lehti kirjoittaa, amerikkalaiseen tyyliinsä, totta kai…, kahdeksasta simppelistä tavasta elää terveellisemmin..ja ehkä pidempäänkin?

 

1.Liiku.

2.Syö ihan oikeasta ruokaa. vältä muoviin pakattua muonaa.

3.Soita kaverille. Muista sosiaalisuus,

4.Ei lisäravinteita

5.Uni tekee ihmeistä. Nuku 8h.

6.Nauti luonnosta. Se lisää mm.luovuutta.

7.Älä röökaa.

8.Äläkä juo. Liikaa…

 

Nyt lenkille. Hyvää viikonloppua!

 

 

 

 

Hiljaista on…

Vaikka viime päivien blogipäivitykset ovat jääneet tekemättä, niin elossa ollaan.

 

Olen ollut pari viime päivää kouluttamassa erään yrityksen henkilöstöä. Yksi koulutuspäivä vastaa maratonia.

 

 

 

Terveiset Turusta…

Kävin tiistaina Turussa katsomassa Paavo Nurmi-yleisurheilukisoja.

 

Kisoissa on aina kiva käydä, sillä kisatilanteen katsominen livenä on ihan eri juttu kun telkkarista katsottuna.

 

Tulostaso ei noussut kovinkaan hyväksi; keihäs oli jälleen poikkeus. On se vaan sykähdyttävää nähdä lähes 90 metrin keihäskaaria!

 

Tänään on kesän viimeinen keskiviikkotreeni juoksukoululaisten kanssa.

 

 

Arkistot