Rss Feed Facebook button

News

Parin minuutin viikkotreeni?

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/02/14/hyvia-kuntoilu-uutisia-sohvaperunoille-parin-minuutin-viikkotreenilla-kovia

 

No olipahan taas ”uutinen”.  Jutustä puuttui minulle tärkein asia;

liikunnan tuoma hyvä olo ja nautinto.

 

Juoksen sen takia, että se on hemmetin hauskaa. Jokainen lenkki on suuri ilo.

 

Miksi muuten edes juoksisin, jos en siitä nauttisi. Elämä on liian lyhyt, jotta se kandeisi tuhlata tyhmiin asioihin.

 

Juoksin ihan yhtä paljon ja usein, vaikka en seikkailisi pitkin maailmaa.

 

Olin tänään erään sanomalehden kuvauksissa. Ja sekin oli pahuksen hauskaa. Sain juosta erään lähipellon poluilla iahn sydämeni kyllyydestä.

 

Tämän päivän kuvaaja oli raudanluja ammattimies,, mutta olen joskus ollut kuvauksissa, jossa meikäläinen on viilettänyt tuntitolkulla ”vain yhden kuvan takia”.

 

Minulla oli kuvauksissa jalassa ikivanhat Asicsin nastalenkkarit. En ole käyttänyt niitä viiteen vuoteen, mutta nyt ne pääsivät mukaan laajalevikkiseen lehteen.

 

Vanhus-nastareilla oli muuten todella kiva juosta, mutta pidon suhteen niiden parhaat päivät ovat takana. Ihan kun olisi ollut wanhat tekohampaat kengän pohjassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousviikko

En kyllä muista milloin olen viimeksi juossut näin paljon kokouksissa.

 

Jos aikoinaan palaverit olivat Bart Simpsonia lainatakseni ”boring”, niin nykyään ne ovat niin innostavia, että niitä on jopa vaikea keskeyttää.

 

Tämän viikon jälkeen pahin kokousteluruuhka on (ainakin hetkeksi)  ohi ja voin keskittyä paremmin mm.harjoitteluun.

 

Olen harvoin työstänyt ssamanaikaisesti näin intensiivisesti kahta retkikuntaa.

 

Vuoden 2020 aavikkoretkikuntatyö on saanut jo lentävän lähdön.

Tänään on kokous, jonka jälkeen saatamme istua jo raketissa.

 

 

Vuoden tärkein artikkeli (so far..)

”Ihminen lojuu itsensä kuoliaaksi” kirjoittaa HS ja on jutussaan niin pahuksen oikeassa, että se oli ihan pakko jakaa tännekin.

 

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005994963.html?fbclid=IwAR1piOfBUzEdjsWujR1ysDt8OqvwldaVF1HyFdywysNRLHKb5CbBsKEm7cI

 

No, meikäläinen on tänään lojunut (isoisäni) wanhassa tuolissa kirjoitellen juttua uuteen Polkujuoksijaan sekä muissa työaskareissa.

 

Vaikka tänään on juoksusta vapaapäivä, niin ulos on pakko päästä reippailemaan.

Suuri puurojuoksu

Grönlannin jäätikköjuoksua voi hyvällä omatunnolla kutsua myös suureksi puurojuoksuksi.

 

Aion (nimittäin..) syödä ihan pirusti puuroa matkan aikana.

 

Tutut tämän jo tietävätkin, mutta olen puurofani numero yksi.

 

Sahara2 413

 

Yllä oleva kuva on otettu Saharassa halkijuoksun aikana. Söin sielläkin ihan helvetisti puuroa.  Tuossa menee kitusiin yksi kattilallinen (huom!) Suomesta tuotua luomukaurapuuroa.

 

Kalaharissa söin joka päivä Tiger-merkkistä puuroa, joka keitettiin lähes kerman paksuiseen maitoon.

 

Kerron toisen tarinan tästä lievästä puurohulluudesta. Kuten jokin aikaa sitten kerroin, niin olen vieraillut Lähi-Idässä kohtuu paljon viimeisen neljän vuoden aikana (mutta palataan siihen tarkemmin seuraavan aavikkojuoksun yhteydessä..).

 

Asuin ihan käytönnön syistä diplomaattialueen vieressä olevassa hotellissa, joka ei siis todellakaan ollut mikään murju.

 

Aamiais-sali oli iso ja täynnä erilaisia herkkuja. Kokit loihtivat hotellivieraiden silmien edessä upeita aamupaloja.

 

Mutta vain yksi hotellin asiakas suuntasi katseensa kohti puurokattilaa… ja se olin minä.

 

Ja pirun hyvää huttua (siis puuroa) se olikin. Ja olin ainoa, joka sitä söi. Muut vetivät makkaraa, pekonia, munakkaita, kakkuja ja muita ”herkkuja” kitusiinsa, mutta minä söin vain puuroa (ja join kahvia).

 

Ilmoitin Antille viime viikkoisen Lapin leirin yhteydessä, että aion todella panostaa puuroihin Grönlannin jäätikköjuoksun aikana. ”No eipä ollut yllätys”, vastasi (hieman huolestunut) tiimikaverini.

 

Se mitä puuroa aion syödä on vielä arvoitus. Sain eilen kaverilta testattavaksi retki-riisipuuroa.

 

Olisi tietenkin mukava saada matkalle puurosponsori, mutta en tunne puurofirmoista ketään. Vinkatkaapa, jos te tunnette.

 

Juoksin lauantaina kaksi lenkkiä. Eka kesti hieman päälle kaksi tuntia ja kolme tunnin kuluttua sen päättymisestä, juoksin toisen. Siihen kului 1h15 min.

 

PS. Söin jälkimmäisen päälle kaksi (runsasta) lautasellista riispuuroa.

 

 

 

 

 

Paluu treenirytmiin

Olen palautellut pari päivää Lapin matkasta, mutta tänään lauantaina alkaa normimeininki harjoittelun suhteen.

 

Juoksen tänään kaksi lenkkiä. Pidemmän vuoro on aamulla ja iltapäivällä on hieman lyhyemmän vedon vuoro. Vois kuvitella, että sauna tekee sen jälkeen gutaa.

 

Ensi viikolla on muutama tärkeä sponsorointiin liittyvä kokous ja myös ensimmäinen lehtihaastattelu Running for The Arctic-projektiin liittyen.

 

Olin tosi iloinen erään toimittajan puhelinsoitosta. Hän osoitti kiinnostusta juoksun teemaan, jonka tarkoituksena on (siis) nostaa esille mm. arktisen alueen alkueräiskansojen perinnetietoa.

 

Kuten olen jo lukemattomia kertoja toistanut, niin retkikunnan selkäranka muodostuu kahdesta Inuiitista, jotka ovat todella taitavia työssään. Ilman heitä tästä jäätikköseikkailusta ei tulisi yhtään mitään. Piste!

 

 

Piteraq

Mikäli tietoni pitävät kutinsa, niin emme ole Antin kanssa ainoat suomalaiset Grönlannin jäätiköllä tulevan kevään aikana.

 

Luin jostain, että ryhmä Laskuvarjojääkäreitä ylittää hiihtäen jäätikköä. Uskoisin (en siis tiedä), että he aloittavat taipaleensa lännestä.

 

Meidän tavoite on idästä länteen, ihan samalla tavalla kuin Nansenilla v.1888.

 

Yksi merkittävä syy sille, että suurin osa retkikunnista aloittaa taivalluksen lännestä löytyy tuulesta.

 

Ne kun nousevat jäätiköillä aina silloin tällöin hurjiin lukemiin. Ja juuri idässä mm.huhti-toukokuun aikan . Oheinen juttu kertoo itäistä jäätikköä ”piiskaavasta” Piteraqista eli mannerjäätikön laskutuulesta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Piteraq

 

Sen voima on uskomaton. Olen kokenut sen kahteen otteeseen. Kerran jäätiköllä (5 äivää) ja toinen kokemus oli jäätikön reunamilla pikku-kylä Isortoqissa.

Leirin saldoa

Jäätikköjuoksun eka lumileiri on ohi. Olipa hyödyllinen ja silmiä avaava kokemus.

 

On se vaan eri juttu treenata täällä kotona, vaikka lunta ja muuta piisaisikin.

 

Leiriolosuhteet poikkeavat siitä niin julmetun paljon.

 

Miten voi vaikkapa pitää juoksukengät kuivina ja toimintakykyisinä jäätävissä olosuhteissa? Kengistä tulee jo muutamassa päivässä sellaiset koppurat, ettei niitä meinaa saada edes jalkaan. Näin kävi viimeksi jäätiköllä ja niin tulee käymään uudestaan, jollei siihen keksi ratkaisua.

No sellainen on mietinnässä.

 

Seuraava Lapin lumileiri on maaliskuun puolivälissä Siitä seuraava isompi etappi on jäätikölle siirtyminen, joka tapahtuu huhtikuun puolivälin jälkeen.

 

Mikäli olosuhteet sallivat (ja on olemassa sopiva sääikkuna), niin jäätikköjuoksu alkaa huhtikuun viimeisellä viikolla.

 

Harjoittelun suhteen ei tarvitse tehdä mitään merkittäviä muutoksia. Jo ennen Lappia kunto tuntui hyvältä ja siellä tehdyt harjoitukset antoivat itseluottamusta tulevaan.

 

Päätavoite on pitää treenin ja levon suhde optimaalisena ihan kuten tähänkin asti on tehty.

 

Kaksi kuukautta + rapiat…ja sit mennään!

 

 

 

Hienoja lumilenkkejä

Viime yö meni teltassa varsin rattoisasti.

 

Kylmästä säästä huolimatta lämpöä riitti. Siitä piti huolen ultra-lämmin RAB 1400 Expedition (ei sponsori) makuupussi…ja kaksi husky-koiraa, joiden omistaja Antti lähtee siis Grönlantiin mukaan.

 

Mikäs oli siinä Tupun ja Hilun kanssa nukkuessa, Kyseessä oli win-win juttu. Koirat saivat extra-määrän rapsutuksia ja minä lämpöä.

 

Juoksin eilen pilkkopimeässä Soutajan huipulle (ainakin hyvin lähelle sitä..) ja sen jälkeen sai juosta sydämensä kyllyydestä alamäkeä alas.

 

Tänään tein tästä pidennetyn version.

 

Läksin juoksemaan (Antti suksilla perässä) aamu yhdeksän jälkeen Pyhäjärven ympäri . Yöllä oli tupruttanut about 10 cm uutta lunta, joka ei millään tavalla jouduttanut matkan tekoa, mutta toimi loistavana harjoituksena Grönlantia varten.

 

Juoksu sujui oikein hyvin. Lumijuoksussa(-ki) oikean rytmin löytäminen on kaiken a&o.

 

Kun sen löytää, niin kaikki turha kohkaaminen jää ja myös hengitys on tasainen.

 

Tämä leiri on antanut jo paljon idiksiä harjoitteluun. Yksi sellainen on keskittyä vielä mäkinousuihin sauvojen kanssa.

 

Käsi-ja hartiavomat on kehittyneet tosi hyvin viimeisen kahden kuukauden aikana. Sen huomasi Soutajalle ylämäkeen juostessa.

 

Varusteasioihin tulee kiinnittää vielä paljon huomiota. idimme tänään Antin kanssa parin tunnin varustepalaverin, jonka pohjalta on syntynyt pitkä tehtävälistä.

 

Sitä aletaan purkamaan määrätietoisesti jo ensi viikon aikana. Tavoite on, että kaikki tuotteet ovat testattavana seuraavalla Lapin treenileirillä maaliskuun loppupuolella.

 

Tämä leiri jää ennakoitua hieman lyhyemmäksi. Joudun tulemaan erään työasian takia kotiin jo suunniteltua aikaisemmin.

 

Siitä huolimatta käynti Lapissa on ollut erittäin hyödyllinen ja palveli tarkoitustaan.

 

PS. EnnakkotietonaJärjestämme ensi talvena Antin kanssa täällä Pyhätunturin alueella ensi talvena hienon talvijuoksutapahtumapäivän..tai oikeastaan niitä on kaikkiaaan neljä eli itkä viikonloppua. Lisätietoja tulee sit tuonnenpana.

 

 

 

Eka lenkki Lapissa

No niin, täällä sitä ”taas” ollaan.

 

Edellisestä käynnistä on tosin 9-10 kk, joten sana taas on lainausmerkeissä.

 

Juoksin aamutuimaan, parta huurussa, ekan lenkin. Se oli sellainen vajaan tunnin warm up, vaikka ulkona oli yli 20 astetta pakkasta.

 

Sää on tyyni, joten pakkanen ei pure yhtään pahasti.

 

Noin tunnin kahden kuluttua siirrymme maastoon, jossa olemme keskiviikkoon asti.

 

Joudun työsyistä tulemaan etelään jo torstain aikana. Perjantaina on ISO palaveri, jossa joudun olemaan läsnä.

 

No, otetaan irti se mitä tästä lyhyestä treenileiristä saa irti ja jatkamme harjoituksia sen jälkeen.

 

Tulen Lappiin vielä kertaalleen, se tapahtuu maalis-huhtikuun vaihteessa.

 

Mikäli Toughbook kestää arktiset olosuhteet ja saan luotua nettiyhteyden, niin päivitän blogisivua ”jänkhältä”. Muussa tapauksessa palataan asiaan keskiviikkona.

 

 

 

Terveiset Lapista

Kotikulmilla Espoossa on satanut kuulemma märkää lunta ja tuultakin on piisannut.

 

Täällä on pakkasta 25 verran tai ehkä enemmänkin. Maisemat on kuin hienosta postikortista.

 

Huomenna alkaa maastossa temmeltäminen. Siitä myöhemmin lisää.

 

Päivityksiä tulee, mikäli nettiyhteydet pelaa. Se on fifty-fifty.

Arkistot